Vähäisen liiketoiminnan raja nousee 20 000 euroon
Vuoden 2025 alusta vähäisen liiketoiminnan raja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon, ja samalla liikevaihdon tarkastelutapa muuttuu. Jatkossa liikevaihtoa arvioidaan kalenterivuosikohtaisesti. Tässä tekstissä kerromme, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä.
Vähäisen liiketoiminnan raja määrittää, onko yrityksen rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi. Aiemmin yrityksen tuli rekisteröityä ja maksaa arvonlisävero takautuvasti koko tilikauden liikevaihdosta, jos raja ylittyi kesken tilikauden. Vuodesta 2025 alkaen velvollisuus alkaa vasta siitä hetkestä, kun liikevaihto ylittää uuden 20 000 euron raja-arvon.
Liikevaihdon tarkasteluun tulee myös muutos. Jatkossa liikevaihdon laskemisessa tarkastellaan aina kalenterivuoden liikevaihtoa nykyisen tilikauden liikevaihdon sijaan.
Yritys voi kuitenkin edelleen vapaaehtoisesti liittyä arvonlisäverorekisteriin. Kulttuurin tilittäjä Lauri Haltsonen suosittelee tätä erityisesti silloin, kun yritys tekee kauppaa pääsääntöisesti muiden yritysten kanssa tai yrityksellä on paljon hankintoja.
Arvonlisäverorekisterissä oleva yritys saa vähentää arvonlisäveron hankinnoista, jotka liittyvät arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Tämä vähentää liiketoiminnan kustannuksia. Samasta syystä myös esiintyjän voi olla kannattavaa hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverorekisteriin, vaikka normaalisti esiintymistoiminnasta saadut korvaukset ovat arvonlisäverottomia, Haltsonen selittää.
Myös yleishyödyllisten yhdistysten kannattaa harkita arvonlisäverorekisteriin liittymistä yleishyödyllisestä liiketoiminnasta.
Rekisteröitymisen järkevyys on tapauskohtaista. Esimerkiksi teatteritoimintaa harjoittavalle yhdistykselle, jonka varsinaisen toiminnan tulot koostuvat lähinnä lipunmyynnistä, arvonlisäverorekisteriin liittyminen voi olla kannattavaa. Tällöin voi hyödyntää arvonlisäverovähennyksiä esimerkiksi laitehankinnoista, ohjaajapalkkioista tai mainoskuluista, Haltsonen kertoo ja lisää:
Monesti yhdistys ei edes tiedä, että tällainen mahdollisuus on olemassa.
Lisätietoja: kulttuurin tilittäjä Lauri Haltsonen, lauri@tilitysjavalitys.fi, p. 050 543 5316
Lähde: vero.fi (viitattu 10.12.2024)
Alarajahuojennus poistuu vuonna 2025 – miten pienyritysten tulisi varautua?
Vuoden 2025 alussa pienille yrityksille suunnattu alarajahuojennus poistuu käytöstä arvonlisäverodirektiivin muutoksen myötä. Alarajahuojennus on verohelpotus yrityksille, jotka kuuluvat arvonlisäverorekisteriin ja joiden vuosittainen liikevaihto on ollut alle 30 000 euroa vuodessa. Tässä tekstissä kerromme, mitä muutos tarkoittaa ja miten siihen voi valmistautua.
Yrityksellä on mahdollisuus hakea alarajahuojennusta vielä vuodelta 2024. Tämä tehdään vuoden 2024 viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Jos tilikautesi poikkeaa kalenterivuodesta ja verokausi on kuukausi, voit hakea huojennusta lain voimaantuloa edeltävän tilikauden osalta.
Koska alarajahuojennus ei ole enää käytettävissä vuonna 2025, yrityksen kassavirran hallinnan ja ennakoinnin merkitys kasvaa. Kulttuurin tilittäjämme Lauri Haltsonen suosittelee harkitsemaan siirtymistä neljännesvuosittaiseen tai kuukausittaiseen arvonlisäveroilmoittamiseen, jos ilmoitukset tehdään tällä hetkellä vuosittain.
Kun arvonlisäveron maksut jakautuvat tasaisesti pitkin vuotta, taloudellinen ennustettavuus paranee. Jos kuitenkin tilitettävän arvonlisäveron määrä pääsee yllättämään, voi verottajalta hakea maksujärjestelyä, Haltsonen sanoo.
Lisätietoja: kulttuurin tilittäjä Lauri Haltsonen, lauri@tilitysjavalitys.fi, p. 050 543 5316
Lähde: vero.fi (viitattu 10.12.2024)
Arvonlisäverotukseen muutoksia vuonna 2025 – mitä sinun tulee tietää?
Vuoden 2025 alusta astuvat voimaan muutokset arvonlisäverotuksessa. Hallituksen esityksen mukaisesti nykyinen 10 %:n alennettu arvonlisäverokanta nousee 14 %:iin, mikä vaikuttaa sekä palveluiden että tavaroiden myyntiin ja ennakkomaksujen käsittelyyn.
Palveluiden myynti
Palveluiden arvonlisäverokanta määräytyy niiden suorittamisajankohdan mukaan. Jos palvelun suorittaminen on kesken silloin, kun verokanta muuttuu, sovelletaan palvelun päättymisajankohdan verokantaa.
Jos palvelu suoritetaan viimeistään 31.12.2024, sovellettava verokanta on 10 %, vaikka maksut tulisivat vuoden 2025 puolella. Jos palvelu suoritetaan 1.1.2025 tai sen jälkeen, käytetään uutta 14 %:n verokantaa.
Ennakkomaksuissa verokanta määräytyy maksun kertymisajankohdan mukaan, eli sillä hetkellä, kun raha on myyjän käytettävissä. Jos asiakas maksaa palvelun 31.12.2024, mutta maksu näkyy myyjän tilillä vasta 2.1.2025, verokanta on 14 %. Jos maksu tehdään lippupalvelun, Smartumin, SumUpin tai muun vastaavan välityspalvelun kautta, verokanta määräytyy sen hetken perusteella, kun maksu on kertynyt välittäjälle.
Tavaroiden myynti
Tavaroiden arvonlisäverokanta määräytyy toimitushetken perusteella. Jos tavara on ostajan hallussa ennen 31.12.2024, sovelletaan vanhaa 10 %:n verokantaa, vaikka ostaja maksaisi tavaran vuoden 2025 puolella. Toimituksissa, jotka tapahtuvat 1.1.2025 tai sen jälkeen, käytetään uutta 14 %:n verokantaa. Ennakkomaksujen osalta tavaroiden myynti noudattaa palveluiden myynnin kanssa samaa logiikkaa.
Jos on epäselvää, miten arvonlisäverokanta määräytyy tietyssä yksilöidyssä tilanteessa, OmaVeron kautta voi hakea maksutonta kirjallista ohjausta.
Lisätietoja: kulttuurin tilittäjä Lauri Haltsonen, lauri@tilitysjavalitys.fi, p. 050 543 5316
Lähde: vero.fi (viitattu 10.12.2024)
Mitä kannattaa ottaa huomioon yrityksen perustamisessa, ja kuinka tilitoimisto voi tukea matkalla?
Oletko pohtinut yrityksen perustamista? Kulttuurin tilittäjämme Lauri Haltsonen kertoo, mitä yrityksen perustamisessa kannattaa ottaa huomioon, ja kuinka tilitoimisto voi tukea tällä matkalla.
Yritysmuodon valinta – toiminimi, osakeyhtiö vai yhdistys?
Yritysmuodon valinnalla on merkittävä vaikutus liiketoiminnan arkeen. Seuraavaksi tarkastelemme eri yritysmuotojen ominaisuuksia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Toiminimi on helppo ja edullinen tapa aloittaa yrittäjyys, varsinkin jos yritystoiminta on pientä ja yrittäjä toimii yksin. Toiminimiyrittäjä voi tehdä verovähennyksiä ja hyötyä arvonlisäverovähennyksistä, jotka ovat yrittäjille tärkeitä kustannuksia keventäviä tekijöitä. Kun yritystoiminta kasvaa, osakeyhtiöksi muuttaminen on usein luonteva seuraava askel.
Osakeyhtiö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja investointien tekemiseen. Se on hyvä yritysmuoto myös ryhmille, kuten bändeille tai esiintyville ryhmille, jotka haluavat hallinnoida toimintaansa yhdessä. Osakeyhtiö mahdollistaa joustavamman verosuunnittelun, sillä yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa ja jakaa yrityksen voittoja osinkoina. Lisäksi osakeyhtiö mahdollistaa työsuhde-etujen tarjoamisen yrittäjälle. Vaikka osakeyhtiöön liittyy toiminimeä enemmän byrokratiaa, siitä ei tarvitse huolehtia, koska tilitoimisto auttaa sen hoidossa.
Yleishyödyllinen yhdistys sopii vaihtoehdoksi, kun toiminnan tavoitteena ei ole voiton tuottaminen, vaan esimerkiksi kulttuurin tai muun yleishyödyllisen tarkoituksen edistäminen. Yhdistys voi olla hyvä valinta, kun ryhmä ihmisiä haluaa yhdessä edistää yhteistä asiaa. Esimerkiksi monet teatteriryhmät toimivat yhdistysmuodossa.
Entä muut yritysmuodot?
Kommandiittiyhtiössä tulee olla vähintään kaksi yhtiömiestä: vastuunalainen yhtiömies ja äänetön yhtiömies. Vastuunalainen yhtiömies vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista, kun taas äänetön yhtiömies osallistuu pääosin sijoittamalla rahaa.
Avoimen yhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään kaksi yhtiökumppania. Kaikki yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti yhtiön kaikista sitoumuksista ja velvoitteista. Tämä tarkoittaa, että yhtiön mahdolliset velat voivat kohdistua suoraan yhtiömiesten henkilökohtaiseen varallisuuteen.
Osuuskunnassa jäsenet tekevät osuuskuntiin osuussijoituksen, jonka suuruudesta sovitaan perustamissopimuksessa. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista, vaan vastuu rajoittuu tehdyn sijoituksen määrään. Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on tuottaa taloudellista etua jäsenilleen esimerkiksi palveluiden muodossa. Usein osakeyhtiö tai yleishyödyllinen yhdistys voi olla toiminnan luonteesta riippuen parempi vaihtoehto.
Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun kautta, eikä se ole virallinen yritysmuoto, vaan laskutuspalveluyritysten käyttämä markkinointitermi. Kevytyrittäjä on laskutuspalvelun sääntöjen alainen eikä voi hallita täysin omaa brändiään, koska laskut lähetetään palvelun kautta. Kevytyrittäjillä on usein myös vähemmän mahdollisuuksia tehdä verovähennyksiä.
Milloin yrityksen perustaminen on ajankohtaista?
Yrityksen perustaminen on hyvä vaihtoehto, kun liiketoimintaidea on selkeä ja sen toteuttamiseen on riittävät resurssit. Virallinen perustaminen (perustamisilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon) kannattaa tehdä vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmat ovat konkreettisia ja käytännön toimet liiketoiminnan käynnistämiseksi ovat alkaneet.
Miten tilitoimisto voi tukea yrittäjää?
Tilitoimisto on tärkeä kumppani yrityksen perustamisessa ja toiminnan pyörittämisessä. Se tarjoaa käytännön apua heti alusta lähtien ja varmistaa, että kaikki tarvittavat järjestelyt hoituvat sujuvasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viranomaisilmoitusten hoitamista ja hyvän raportointikäytännön omaksumista.
Hyvä tilitoimisto tuo alusta lähtien turvaa ja varmuutta, että asiat hoituvat oikein ja ajallaan. Ammattitaitoinen kirjanpitäjä auttaa myös hyödyntämään verovähennykset tehokkaasti, Haltsonen sanoo.
Mitä hyötyä yrityksen perustamisesta on?
Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden työskennellä oman intohimon parissa. Yrittäjänä päätät itse kaikista liiketoimintaasi koskevista asioista ja aikatauluista. Yrittäjyys tuo mukanaan myös taloudellisia mahdollisuuksia, kuten yritystoiminnan kasvun ja menestyksen.
Riskit yrityksen perustamisessa
Yrityksen perustamiseen liittyy myös riskejä. Jos yritystoiminta vaatii suuria investointeja, kuten lainaa tai kalustohankintoja, riskit voivat kasvaa.
Yritysmuoto vaikuttaa riskien määrään. Toiminimiyrittäjän henkilökohtainen talous on suoraan sidoksissa yrityksen talouteen. Tämä voi olla riski, jos yritys kohtaa taloudellisia vaikeuksia. Osakeyhtiössä yrittäjä ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön veloista, vaan vastaa vain sijoittamallaan pääomalla, Haltsonen toteaa.
Jos yritystoiminta ei vaadi suuria investointeja, riskit pysyvät suhteellisen pieninä, mutta riskien arviointi on olennainen osa yrityksen perustamista.
Kaipaatko apua yrityksen perustamisessa? Ota yhteyttä kulttuurin tilittäjään Lauri Haltsoseen, lauri@tilitysjavalitys.fi, p. 050 543 5316.
